JavaScript är inaktiverat i webbläsaren, läs mer här.

Oikeuenkäynti käräjäoikeuessa

Sitä jota jokapäiväsessä kielessä sanothaan oikeuenkäyniksi, kuttuthaan tuomioistuimessa pääkäsittelyksi (huvudförhandling). Pääkäsittelyssä rikoksesta tuomioistuin päättää jos rikoksesta eppäilty oon syylinen. Samala päätethään rangastuksesta (jälkiseuraus/påföljd).

Tuomioistuimessa tuomitteva jyristituomari ja kolme lautamiestä, jos jälkiseuraus (rangastus) ootethaan olevan vakavampi ko sakot.

Mitä oikeussalissa tapahtuu?

Puhheenjohtaja kollaa kukka oon paikan päälä

Oikeus kuttuu osapuolet oikeussalhiin kovaäänisen (högtalare) kautta. Silloin kaikki menevä oikeussalhiin.
Oikeuen puhheenjohtaja, joka oon jyristituomari, ottaa selvile onko kaikin tulhee ja onko olemassa mithään estettä oikeuenkäynthiin. Jos joku puuttuu, seuraus saattaa olla ette oikeuenkäyntiä häätyy lykätä. Silloin kaikki kuttuthaan uutheen pääkäsittelhyyn joka piethään myöhemin.
Totistajat (viitnen) ei tavalisesti saa olla oikeussalissa ennenkö niitä kuunelhaan. Sen takia net oon ussein kuttutu tulheen myöhemin. Syy siihen miksi net ei saa olla oikeussalissa koko pääkäsittelyn aikaa, oon ette muitten sanomiset oikeussalissa saattava vaikuuttaa heihiin.
Joskus riittää ette jokku oon matkassa viideon eli telefoonin kautta. Oikeus päättää siittä jos se oon riittävää ette joku oon matkassa sitä kautta. 

Syyttäjän vaatimus (yrkande)

Puhheenjohtaja antaa syyttäjälle puhheenvuoron, ja hän tahtoo käräjäoikeutta tuomittemhaan syytetyn, eli sen joka oon eppäilty rikoksesta, siittä rikoksesta eli niistä rikoksista jokka syyttäjä pittää ette eppäilty oon tehny. Jos asianomistaja (målsäganden), eli se jota vasthaan rikos olis pietty tehhä, vaatii syytetyltä vahinkonkorvausta, se vaatimus esitethään syyttäjän vaatimuksen jälkhiin. Jos oon tarpheelista, syyttäjä saattaa auttaa tekehmään sen.

Syytetty saapi vastata

Puhheenjohtaja kyssyy syytetyltä jos hän tunnustaa tehneen rikoksen eli ei. Syytetyltä kysythään kans jos hän oon valmis maksamhaan vahinkonkorvausta, jos sitä oon vaaittu. Syytetyllä oon ussein puolustusadvokaatti vieressä, ja joka auttaa häntä oikeuenkäynissä.

Syyttäjän ja puolustusadvokaatin asiaesitys (sakframställning)

Syyttäjä esittää sen mitä hänen mielestä oon tapahtunnu. Tätä kuttuthaan asiaesitykseksi. Puolustusadvokaatti eli syytetty saapi sitte maholisuuen lyhysti selittää mitä hänen mielestä oon tapahtunnu.
Samala osapuolet pruukaava käyä läpi kirjalisia viisiä, esimerkiksi tohturin intyygiä.

Asianomistajan kuulustelu

Sitte kuulustelhaan asianomistaijaa. Molemat osapuolet ja tuomari saava tehhä kysymyksiä. Ussein asianomistaja häätyy jää paikan pääle kuulustelun jälkhiin, ko joku saattaa vielä haluta kysyä hältä jotaki. Joskus asianomistajalla oon avustaja (målsägandebiträde) matkassa.
Poikkeustaphauksissa asianomistaijaa saatethaan kuulustella vaikka syytetty ei ole oikeussalissa. Syytetty oon silloin erityisessä huohneessa ja kuuntelee eli kattoo kuulustelua.

Syytetty saapi vastata

Syytetty, se jota rikoksesta eppäihlään, antaa sitte oman selityksen siittä mitä oon tapahtunnu ja vastaa kysymykshiin.

Totistajitten kuulustelu

Totistajat kuttuthaan yks kerrala ja kuulustelhaan.
Totistaja häätyy ensin vannoa valan (ed). Oikeuen puhheenjohtaja lukkee sen eessä ja totis-taja sannoo perässä.
Sille joka tahahlaan valehtellee ko oon tehny valan, eli jättää sanomatta sen mitä tietää, saatethaan antaa linnatuomio väärästä valasta (mened).
Osapuolet ja tuomari saava kysyä totistajilta.
Poikkeustaphauksissa totistaijaa saatethaan kuulustella vaikka syytetty ei ole oikeussalissa. Syytetty oon silloin erityisessä huohneessa ja kuuntelee eli kattoo kuulustelua.
Jos totistaijaa kuuhlaan viideon eli telefoonin kautta, oikeuesta soitethaan totistajalle sovithuun aikhaan.

Syytetyn henkilökohtaset olosuhtheet

Syytetyn henkilökohtaset olosuhtheet käsitelhään. Oikeuen puhheenjohtaja käypi läpi net asiapaperit joita oon, esimerkiksi rasitusrekisteristä (belastningsregistret) (siittä näkkee jos syytetty ennen oon tuomittu rikoksesta ja mistä rikoksista hänet oon tuomittu) ja vappaahoito-lausunon (yttrande från frivården). 
Syytetty saapi kans kertoa omista olosuhtheista. Tuomari kyselee hänen ekonomiistä. Sen tion tarttee ko määräthään kuinka korkeat maholiset sakot tuleva olheen ja kans siihen kuinka paljon syytetty maholisesti joutuu maksamhaan puolustusadvokaatin kostanuksista. Jos syytetyn vanhemat eli joku muu joka tuntee syytetyn hyvin oon paikan päälä, netki saattava saa maholisuuen kertoa enämpi syytetyn henkilökohtasista olosuhtheista.

Loppuesitykset (Slutanföranden)

Osapuolet pitävä omat loppuesitykset. Tavalisinta oon ette syyttäjä ensin tekkee yhtheenveon omista mielipitheistä. Sitte puolustus-advokaatti antaa oman yhtheenveon, eli syytetty itte. Syyttäjä ja puolustusadvokaatti sanova esimerkiksi mitä heän mielestä oon totistettu ja minkä jälkiseurauksen syytetty heän mielestä pitäs saa. Tätä kuttuthaan loppupuhheenvuoroksi (plädering).
Puolustusadvokaatti esittää korvausvaatimuksen hänen työsthään, tavalisesti jättämällä rä-kinkin oikeutheen.

Harkinta (Överläggning)

Neuotteluitten jälkhiin tuomarit keskusteleva asiaa ja päättävä tuomiosta. Tätä kuttuthaan harkinaksi. Jokhaisella tuomarila oon yks ääni. Kukhaan ulkopuolinen ei saa olla matkassa tässä harkinassa, ja mitä sielä sanothaan oon salhaista senki jälkhiin ko tuomioistuin oon ilmottannu tuomion.

Käräjäoikeuen tuomio

Harkinan jälkhiin oikeuen puhheenjohtaja tekkee lyhyn yhtheenveon tuomiosta (tuomio lan-keaa) ja selittää mitenkä pittää toimia jos tuomiosta halvaa valittaa.
Joskus tuomio ei lankeaa oikeuenkäynin aikana ko se ilmotethaan myöhemin. Silloin oikeuen puhheenjohtaja kertoo minä päivänä ja minkä aikana se tapahtuu.
Osapuolile tuomioistuin aina lähättää tuomion postissa.

Korvaus osapuolile ja totistajille

Asianomistaja, totistajat ja nuoritten syytetyitten vanhemat jokka käräjäoikeus kuttuu, saattava saa korvauksen käräjäoikeuelta esimerkiksi reisuista. Totistajitten ja muitten jokka kuttuthaan syytetyn pyynöstä, korvaukset maksaa syytetty ja muile maksaa valtio. Julkinen puolustaja saapi korvauksen hänen työsthään valtiolta. Syytetty saattaa joutua, joko kokohnaan eli osittain, maksamhaan takasi sen mitä valtio oon maksanu esimerkiksi julkiselle puolustajalle. Syytetyt jokka vaphautethaan saattava saa korvauksen vissistä kostanuksista valtiolta.
Käräoikeus saattaa myöntää syytetylle reisukorvauksen reisusta käräjäoikeutheen. Jos se myönethään, riippuu syytetyn tuloista ja varalisuuesta.

Praktista tietoa oikeuenkäynistä

Käräjäoikeus freistaa planeerata niin ette kukhaan ei turhaa tartte oottaa. Aina ootusaikoja valitettavasti ei saata välttää, ja myöhästymisiä essiintyy silloin tällöin.
Oon olemassa kovaääniset joita tuomari käyttää ko kuttuu osapuolia ja totistajia oikeussalhiin. Ennen käsittelyä osapuolet ja totistajat saava oottaa ootushuohneessa eli koritoorissa salin ulkopuolela. Ussein semmoselle joka oon huolissa, saattaa oornata ette hän oottaa yksin eri huohneessa. Vahtimestarit/oorninkivahit auttava tässä.
Se joka ei kuule hyvin oikeussalissa, saattaa sanoa siittä puhheenjohtajalle ja hän saapi silloin kuulolyyrit koplattua pöythään niin ette kuulee mitä salissa sanothaan.




Senast ändrad: 2009-11-27

Käy käräjäoikeuessa 

Katto animationen. (animasjuuni)
 
(länkit vaativa script-tuen /stöd för script ja niile aukeaa uusi ruutu).