JavaScript är inaktiverat i webbläsaren, läs mer här.

Oikeuenkäynti käräjäoikeuessa

Mitäs riita-asian selvittämisessä käräjäoikeuessa tapahtuu?

Oikeuenkäynthiin riita-asioissa kuuluu valmistelu ja pääkäsittely. Valmistelussa oon kaks ossaa, kirjalinen ja suulinen. Ko valmistelutyö oon tehty, käräjäoikeus kuttuu osapuolet, totistajat ja muut joita meinathaan kuunella kokkouksheen jota kuttuthaan pääkäsittelyksi.

Riita-asioissa oikeutheen kuuluu joko yks eli kolme jyristituomaria. Asioista jokka koskeva summaa korkeinthaan puoli perusmäärää (basbelopp), päättää yks tuomari. Pääkäsittelyissä asioissa jokka koskeva perheitä, oikeuessa oon normaalisti yks jyristituomari ja kolme lautamiestä. Lautamiehilä ei ole jyristikoulutusta ko aivan muut ammatit. Niitten tehtävä oon, ette jyristituomarin kans yhessä käyttää oikeussääntöjä oikeus-asiassa.

Mitä oikeussalissa tapahtuu?

Puhheenjohtaja tarkastaa kukka oon paikan päälä

Käräjäoikeus kuttuu osapuolet oikeussalhiin kovaäänisen kautta. Silloin kaikin menevä oikeussalhiin.
Oikeuen puhheenjohtaja ottaa selvää siittä onko kaikin tulhee ja onko mithään estettä pittää asian käsittelyä. Jos joku puuttuu, siittä saattaa seurata ette oikeuenkäynti hääythään perruuttaa. Silloin kaikki kuttuthaan uutheen oikeuenkäynthiin myöhemin.
Totistajat ei tavalisesti saa olla okeussalissa ennenkö niitä kuunelhaan. Sen takia net oon ussein kuttuttu tulheen myöhemin. Syy siihen ette net ei saa olla matkassa koko asian käsittelyaikaa oon ette se mitä muut oikeussalissa sanova, saattaa vaikuttaa heihiin.

Kantaja (se joka tämmäyksen kautta oon vaatinu jotaki) kertoo hänen vaatimuksista

Puhheenjohtaja antaa puhheenvuoron sille joka oon pyytäny käräjäoikeutta päättämhään riiasta, ja hän saapi selittää mitä hän vaatii. Sitä sanothaan vaatimuksitten esittämiseksi.

Vastaava (vastapuoli) antaa oman näkökannan

Sen jälkhiin vastapuoli saapi sanoa mikkä muutokset hän hyväksyy ja mitä hän ei hyväksy.

Osapuolitten asiaesitys (sakframställning)

Osapuolet saava selittää riian taustasta ja sanoa net faktat mikkä tukeva heän mielipitheitä. Tätä kuttuthaan asiaesittelyksi.
Tässä yhtheysessä osapuolet kans käyvä läpi kirjaliset viisit.

Osapuolitten kuulustelu

Jos osapuolet oon vaatinhee ette heitä itteä kuuhlaan, niitä kuunelhaan asiaesittelyn jälkhiin.
Se jota kuunelhaan tottuusluppauksen (sanningsförsäkran) nojala ja joka tahahlaan valehtellee, eli ei sano mitä hän tietää, saatethaan tuomita rikoksesta perätön osapuoliväite (osann partsutsaga).

Totistajitten kuulustelu

Totistajat kuttuthaan ja kuuhlaan yks kerrala.
Se joka totistaa häätyy ensin vannoa valan. Oikeuen puhheenjohtaja lukkee valan ja totistaja sannoo hänen perässä.
Sitä joka tahahlaan valehtellee ko oon vannonu valan, eli jättää sanomatta mitä tietää, saatethaan rangasta rikoksesta väärä vala.
Joissaki taphauksissa käräjäoikeus saattaa kuulla totistajia telefoonin kautta.

Osapuolet esittävä asian lophuun

Ko kaikki viisit oon esitetty, osapuolet esittävä asiansa lophuun. Siinä net sanova mitä heän mielestä oon totistettu ja mitenkä het halvaava ette tuomioistuin tuomittee. Tätä kuttuthaan loppu-puhheenvuoroksi (plädering) eli loppu-esitykseksi.

Korvaus

Se joka häviää riita-asian joutuu melkein aina maksamhaan vastapuolen oikeuenkäyntikostanukset. Asioissa jokka koskeva korkeinthaan puolta perusmäärää oon huono maholisuus saa korvausta. Asioissa jokka koskeva perheitä kumpiki osapuoli normaalisti vastaa omista kostanuksista.
Osapuoli joka halvaa korvauksen hänen oikeuenkäyntikostanuksista, häätyy tahtoa sitä erityisesti ennenkö pääkäsittely oon valmis. Jos osapuolila oon eustajat, net jättävä omat korvausräkinkit.
Sillä, joka kuttuthaan käräoikeutheen totistamhaan, oon oikeus saa korvaus reisuista ja menetetystä työtulosta. Korvauksen maksaa se osapuoli joka oon vaatinu kuulustelua, jos hällä ei ole oikeusapua (rättshjälp).
Jos osapuolela oon oikeusapu, joissaki taphauksissa korvaukset totistajille ja eustajille maksethaan ylheisistä varoista. Oikeusapu oon sosiaalinen suojalaki joka auttaa sitä joka muuten ei saa jyriidistä apua. Lue enämpi oikeusavusta sivulta (Oikeusapuviranomhaisen webb-paikka) Rättshjälpsmyndighetens webbplats.

Harkinta (Överläggning)

Käsittelyn jälkhiin tuomarit keskusteleva asiaa ja päättävä mitenkä het tuomitteva. Tätä kuttuthaan harkinaksi. Jokhaisella tuomarilla oon yks ääni. Kelhään ulkopuolisella ei ole luppaa olla matkassa harkinassa, ja se mitä sielä sanothaan oon salhaista senki jälkhiin ko tuomioistuin oon ilmottannu tuomion.
Tuomio perustuu vain siihen mitä oon tullu framile pääkäsittelyssä ja se saapi vain koskea sitä mitä osapuolet oon vaatinhee. Asioissa jokka koskeva perheitä, esimerkiksi lapsen huoltoa, oikeus kuitenki pittää huolen siittä ette asiat selvitethään tarpheeksi ja ko asiasta päätethään lähethään siittä mikä oon parasta lapsele.

Käräjäoikeuen tuomio

Ussein tuomio ilmotethaan myöhemässä vaihheessa. Silloin oikeuen puhheenjohtaja sannoo minä päivänä ja minkä aikana tuomio tulhaan ilmottamhaan. Joskus käräjäoikeus ilmottaa tuomion paikala harkinan jälkhiin.
Tuomioistuin lähättää aina tuomion postissa osapuolile.

Praktista tietoa ennen oikeuenkäyntiä

Käräjäoikeus freistaa planeerata käsittelyt niin ette kukhaan ei tartte turhaa oottaa. Valitettavasti ootusaikoja ei kokohnaan saata välttää ja myöhästymisiä essiintyy silloin tällöin.
Oon olemassa kovaääninen jota tuomarit käyttävä ko net kuttuva osapuolet ja totistajat oikeussalhiin. Sie saatat oottaa jossaki ootushuohneista eli koritoorissa salin ulkopuolela. Käräjäoikeus saattaa kans oornata ette ootat muussa huohneessa. Ota yhtheys vahtimesta-rin/oorninkivahin kans jos halvaat erityisen huohneen.
Oikeussalissa osapuolila ja totistajilla oon maholisuus koplata kuulolyyrin pöythään ette paremin kuulee mitä salissa sanothaan. Sano puhheenjohtajalle jos et kuule hyvin salissa.




Senast ändrad: 2009-11-27