JavaScript är inaktiverat i webbläsaren, läs mer här.

Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa

Tuomioistuimessa kutsutaan pääkäsittelyksi sitä, mitä arkikielellä tavallisesti sanotaan oikeudenkäynniksi. Rikosjutun pääkäsittelyssä tuomioistuin päättää onko rikoksesta epäilty syyllinen. Samalla ratkaistaan, mikä rangaistus (seuraamus) rikoksesta seuraa.

Rikosjutussa käräjäoikeudessa tuomitsevat yksi lakimiestuomari ja kolme lautamiestä, jos on odotettavissa, että seuraamus (rangaistus) on sakkoja ankarampi.

Mitä oikeussalissa tapahtuu?

Puheenjohtaja toteaa läsnäolon

Oikeus kutsuu osapuolet oikeussaliin kuulutuslaitteilla ja silloin kaikki menevät sisälle oikeussaliin.
Oikeuden puheenjohtaja, joka on lakimiestuomari, tarkistaa ovatko kaikki paikalla ja onko pääkäsittelylle estettä. Jos joku asianosaisista puuttuu, käsittely saatetaan joutua perumaan. Siinä tapauksessa kaikki asianosaiset kutsutaan uuteen käsittelyyn, joka pidetään myöhemmin.
Todistajat eivät tavallisesti saa olla mukana oikeussalissa ennen kuin heitä kuullaan. Siksi heidät kutsutaan usein tulemaan paikalle myöhemmin. Syynä siihen, etteivät todistajat saa olla läsnä koko käsittelyn ajan, on se, että he voivat saada vaikutteita siitä, mitä muut sanovat oikeussalissa.
Joskus riittää, että joku asianosainen on läsnä pääkäsittelyssä videolinkin kautta tai puhelimitse. Oikeus päättää, onko mahdollista olla läsnä kyseisellä tavalla.

Syyttäjän vaatimukset

Puheenjohtaja antaa puheenvuoron syyttäjälle, joka pyytää käräjäoikeutta tuomitsemaan syytetyn, siis rikoksesta epäillyn, rikoksesta tai rikoksista, joihin syyttäjä katsoo syytetyn olevan syyllinen. Jos asianomistaja, siis henkilö, jonka väitetään joutuneen rikoksen kohteeksi, vaatii syytetyltä vahingonkorvausta, se tehdään syyttäjän vaatimuksesta. Tarvittaessa syyttäjä voi auttaa asiassa.

Syytetty saa vastata

Puheenjohtaja kysyy syytetyltä, tunnustaako vai kiistääkö tämä rikoksen. Syytetylle esitetään myös kysymys, suostuuko hän maksamaan vahingonkorvauksen, jos sitä on vaadittu. Syytetyn rinnalla on useimmiten puolustusasianajaja, joka auttaa häntä oikeudenkäynnin aikana.

Syyttäjän ja puolustusasianajajan asiaesittely

Syyttäjä tekee selkoa siitä, mitä hän väittää tapahtuneen. Tätä sanotaan asiaesittelyksi. Sen jälkeen puolustusasianajajalla tai syytetyllä on mahdollisuus kertoa lyhyesti, mikä käsitys hänellä on tapahtuneesta.
Samalla osapuolet käyvät yleensä läpi kirjallisia todisteita, esimerkiksi lääkärintodistuksia.

Asianomistajan kuuleminen

Seuraavaksi kuullaan asianomistajaa. Kysymyksiä saavat esittää molemmat osapuolet ja tuomarit. Kuulustelun jälkeen asianomistajan täytyy usein jäädä istuntosaliin, koska joku asianosaisista voi haluta esittää lisää kysymyksiä. Joskus asianomistajalla on apunaan asianomistajan avustaja.
Asianomistajan kuulustelu voidaan poikkeustapauksissa pitää ilman, että syytetty on läsnä oikeussalissa. Silloin syytetty kuuntelee tai katsoo kuulustelua eri huoneessa.

Syytetty saa vastata

Sen jälkeen syytetty, siis rikoksesta epäilty, antaa oman kertomuksensa tapahtuneesta, ja hänelle esitetään kysymyksiä.

Todistajien kuuleminen

Todistajat kutsutaan sisään kukin vuorollaan ja heitä kuullaan.
Todistajan pitää aluksi antaa vala. Oikeuden puheenjohtaja sanelee valan ja todistaja toistaa sanelun.
Se, joka valan alaisena tietoisesti kertoo asioista totuudenvastaisesti, tai on kertomatta asioista, joita hän tietää, voidaan tuomita vankilarangaistukseen rikoksesta väärä vala.
Osapuolet ja tuomarit voivat esittää kysymyksiä todistajille.
Todistajan kuulustelu voidaan poikkeustapauksissa pitää ilman, että syytetty on läsnä oikeussalissa. Silloin syytetty kuuntelee tai katsoo kuulustelua eri huoneessa.

Jos todistajaa kuullaan videon välityksellä tai puhelimitse, oikeus soittaa todistajalle etukäteen sovittuna aikana.

Syytetyn henkilökohtainen tilanne

Tässä vaiheessa käsitellään syytetyn henkilökohtainen tilanne. Oikeuden puheenjohtaja tekee selkoa saatavilla olevista asiapapereista, joita ovat esimerkiksi ote rasiterekisteristä (siitä ilmenee, onko syytetty aiemmin tuomittu rikoksista ja jos on, niin mistä rikoksista) ja avoimen kriminaalihuollon lausunto. 
Myös syytetty saa kertoa asioistaan. Tuomari esittää kysymyksiä syytetyn taloudellisesta tilanteesta. Tällä on merkitystä sille, kuinka suuri mahdollinen sakkorangaistus tulee olemaan ja kuinka paljon puolustusasianajajan kuluja syytetty mahdollisesti joutuu maksamaan. Jos syytetyn vanhemmat ovat läsnä oikeudessa, tai siellä on muita syytetyn hyvin tuntevia henkilöitä, he voivat saada tilaisuuden kertoa lisää syytetyn henkilökohtaisista oloista.

Loppupuheenvuorot

Osapuolet vievät kanteensa päätökseen. Tavallisesti tiivistelmän näkemyksistään tekee ensin syyttäjä. Sen jälkeen tiivistelmän tekee puolustusasianajaja tai syytetty itse. Syyttäjä ja puolustusasianajaja puhuvat esimerkiksi siitä, mitä he katsovat asiassa näytetyksi ja siitä, mikä seuraamus syytetylle tulisi tuomita teosta. Näitä lausuntoja sanotaan loppuperusteluiksi.
Puolustusasianajaja pyytää korvauksen työstään, useimmiten antamalla laskun oikeudelle.

Päätösneuvottelu

Käsittelyn päätyttyä tuomarit keskustelevat asiasta ja päättävät siitä, millainen tuomio asiassa annetaan. Tätä kutsutaan päätösneuvotteluksi. Kullakin tuomarilla on yksi ääni. Kellään ulkopuolisella ei ole oikeus olla kuulemassa päätösneuvottelua. Päätösneuvottelun sisältö on salainen sen jälkeenkin, kun tuomioistuin on julistanut antamansa tuomion.

Käräjäoikeuden tuomio

Päätösneuvottelun jälkeen oikeuden puheenjohtaja kertoo lyhyesti tuomion sisällöstä (julistaa tuomion) ja selittää, kuinka tuomioon tyytymätön voi valittaa siitä.
Joskus tuomiota ei julisteta oikeudenkäynnin yhteydessä vaan siitä ilmoitetaan myöhemmin. Siinä tapauksessa oikeuden puheenjohtaja kertoo päivämäärän ja kellonajan, milloin tämä tapahtuu.
Tuomioistuin lähettää tuomion osapuolille aina postitse.

Korvaus osapuolille ja todistajille

Käräjäoikeuden kutsumat asianomistaja, todistajat ja nuorten syytettyjen vanhemmat voivat saada korvausta mm. matkakuluista. Syytetyn pyynnöstä paikalle kutsuttujen todistajien ja muiden henkilöiden kulut syytetty maksaa itse, kun taas muut saavat korvauksen valtiolta. Julkinen puolustaja saa korvauksen työstään valtiolta. Syytetty voidaan velvoittaa maksamaan takaisin kokonaan tai osittain korvaus, jonka valtio on maksanut mm. julkiselle puolustajalle. Syytteestä vapautettu voi saada tietyistä kuluista korvauksen valtiolta. Käräjäoikeus voi myöntää syytetylle korvauksen oikeudenkäyntiin saapumisesta aiheutuneista matkakuluista. Jos korvaus myönnetään, se määräytyy syytetyn tulojen ja omaisuuden mukaan.

Käytännön tietoja ennen oikeudenkäyntiä

Käräjäoikeus pyrkii suunnittelemaan käsittelyt niin, ettei kenenkään tarvitse odottaa turhan pitkään. Valitettavasti odotusaikoja ei voida täysin välttää ja joskus asioiden käsittelyt viivästyvät.
Osapuolet ja todistajat kutsutaan oikeussaliin kuulutuslaitteilla. Ennen käsittelyä osapuolet ja todistajat saavat odottaa odotushuoneessa tai käytävällä oikeussalin ulkopuolella. Peloissaan olevalle henkilölle voidaan usein järjestää erillinen odotushuone. Siinä auttavat vahtimestarit tai järjestyksenvalvojat.
Jos joku ei kuule oikeussalissa, hän voi kertoa siitä puheenjohtajalle saadakseen kuulokkeet, joiden avulla kuulee paremmin, mitä oikeussalissa sanotaan.




Senast ändrad: 2009-11-27